Parisuhde.
Maailman vaikein käsite.
Mitä siitä pitäisi kertoa?
Parisuhde on hieno asia silloin kun se toimii, mutta ei silloin kun se ei toimi.
Miten siis saa parisuhteen toimimaan?
Ystävyyssuhde ei opeta siihen. Ystävyyssuhteessa on monia samoja piirteitä kun parisuhteessa, mutta kuitenkin se on todella erilainen.
Parisuhde on hyväksymistä toisen ihmisen kasvussa, auttaen ja tukien rinnalla vaikeina aikoina, silloin kun tuntuu ettei mikään toimi.
Parisuhde on myös vaikeuksia.
Ääh, en minä tiedä.
On vaikea kirjoittaa parisuhteesta. Se on niin laaja käsite, ja siinä on niin monta puolta.
Se voi olla ihana ja läheinen, kunnioittava ja rakastava, mutta se voi myös olla kylmä ja piittaamaton, kevyt ja sitoutumaton.
Välillä tuntuu ettei parisuhteita ole olemassa. Ihmiset ovat yhdessä vain yhdessä olon takia, koska siitä on tullut tapa, tuttu ja turvallinen. Alkuvaiheen intohimo voi loppua tyystin, tai kumppani voi käyttäytyä niin että työntää itse toisen pois luotaan.
Parisuhteessa voi käydä mitä vain. Sen takia siitä onkin vaikea kirjoittaa ja sitä on vaikea käsitellä. Sillä parisuhde voi olla negatiivinen tai positiivinen. Se voi tuoda turvaa toiselle, silloin kun tuntuu maailman haavoittavan itseään, tai se voi tuntua häkiltä, vankilalta, jossa on kirjoittamattomia sääntöjä, mutta jotka pitää tietää. Entä jos niitä kirjoittamattomia sääntöjä ei tiedä? Entä jos niitä ei näe? Silloin vaikeudet ovat vasta edessä päin.
Parisuhteessa pitää oppia lukemaan toista ilman sanoja, pelkistä eleistä ja ilmeistä. Joillekin se on vaikeaa, jotkut osaavat lukea toista täydellisesti, jotkut eivät välitä kuin vain sanoista. Miksi? Miksi vain se mitä sanotaan merkitsee? Miksei tunteet, mitä kumppani tuntee sisällään, ole tärkeitä, ellei niitä sano ääneen? Miksi on niin vaikea lohduttaa toista, miksi ei voi pyytteettömästi vain tukea ja ymmärtää?
Parisuhteessa on kaksi ihmistä, kaksi persoonaa kaksi eri sisintä. Ne pitää yhdistää, niin että tulee yksi, mutta että silti jää kaksi henkisyyttä. Se voi olla vaikeaa, liian erilaisilla ihmisillä tulee siitä riitaa, liian samanlaisilla ei ole taas ns. omia mielipiteitä ollenkaan. Huhhuh.
Mistä löytääs en kultaisen keskitien? Mistä tietää miten sen löytää? Mistä huomaa löytävänsä sen?
Mikseivät kaikki löydä sitä? Pitääkö se löytää itse vai yhdessä?
Paljon kysymyksiä, ilman vastauksia. Tätä tämä elämä on. Kysymyksiä.
Yhdessä muttei silti yhdessä?
Yksin muttei silti yksin?
Yksin vai yhdessä?
Yhdessä vai yksin?
Yhdessä mutta silti yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti