Kesä tuli ja kesä meni. tai siltä ainaki tuntuu, mitä lähemmäs koulun alkuu mennää.. ei INNOSTAIS YHTÄÄN mut pakkohan se on..
Kesä on ollu kerrankii kunnon kesä. ensimmäinen kesä, milloin en oo ollu töissä. Eipä se paljon haittaa, kiva kerrankii pitää kesälomaa ku oon kuitenkii joka kesä jossain mestois ollu. Tää kesä on menny suurimmaks osaks lappeenrannassa ja se on itseasias ollu hyvä juttu, koska oon tutustunu täällä uusiin ihmisiin ja nytten mulla on niin sanotusti omakii elämä täällä. Silti on tietenkii ikävä kaikkii kavereita, ketä ei oo nähny pitkää aikaa. Onneks puhelimet on keksitty, mut huono puoli on se, ettei mulle aina vastata : D
No, nyt onkii sitte hyvä nauttia viimisistä lomaviikoista kultsin kainalos, ja sen jälkee niskasta kiinni kovalla otteella ja koulu loppuun puolessa vuodessa! Se on nyt mun ensimmäinen tavote.
Toinen tavote, mikä jää varmaan toteuttamatta on oman majatalon pystyy pistäminen. Miettikää nytte, aamul herää kukon lauluu, tekee kunnon kahvipavuist ite kahvit (NAMI) ja rupee leipoo sen päivän leipii. Hakee munat omast kanalast, tekee kunnon englantilaisen aamupalan, kattaa pöyän valmiiks, tarjoaa majatalon asukkaille essu päällä aamiaista vanhalla kunnostetulla maatilalla ja nauttii auringon paisteesta keinutuolissa terassilla kahvin kanssa. Muutama lehmä laiduntaa näköetäisyyden päässä, kanat kävelee pihamaalla ja muutama hevonen hirnuu ja odottaa et menisin harjaamaa niitä. Kissa kehrää sylissä ja toinen kissanpentu kiusaa kanoja jahtaamalla niitä leikkisästi. Koira makaa kuistin edessä olevan puun varjossa ja huomatessaan liikettä raottaa hieman silmiään katsellen mitä ympärillä tapahtuu. Kun sitä kutsuu se tulee häntä heiluen luokseni ja yhdessä menemme päästämään hevoset laitumelle ja minä siirryn kasvimaata kohti, koira ja kissat perässäni kulkien.
Rankkaa mutta antoisaa.
Se se olisi elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti